Reetta Arvila – radiotoimittaja, dokumentaristi ja Ylen ääni

Reetta Arvila on suomalainen toimittaja, joka on erikoistunut radiotyöhön ja audiodokumentteihin. Hän on tullut tunnetuksi Yleisradion (Yle) radiojuontajana sekä monipuolisena reportterina, joka käsittelee työssään niin ihmiskohtaloita kuin ajankohtaisia ilmiöitä. Toimittaja Reetta Arvila työskentelee Yle Radio Suomessa radiotoimittajana ja -juontajana, ja hän on luonut ansiokkaan uran erityisesti syväluotaavien radio-ohjelmien ja dokumenttisarjojen parissa. Hänen tuotantoonsa kuuluu useita Ylen kanavilla esitettyjä dokumentteja ja ohjelmasarjoja, joissa hän on vienyt kuulijat niin maaseudun kyliin, kaupunkien erikoisiin yhteisöihin kuin yksittäisten ihmisten elämän käännekohtiin. Arvila on saanut kiitosta tavastaan kohdata ihmisiä ja tuoda heidän tarinansa elävästi radion välityksellä kuulijoiden ulottuville. Vaikka Reetta Arvila Wikipedia-hakutuloksia etsitään, hänestä ei ole vielä omaa Wikipedia-sivua – tästä huolimatta Arvila on vakiinnuttanut paikkansa kotimaisessa mediakentässä yhtenä sukupolvensa äänireportaasin taitajista.

Tausta ja koulutus

Reetta Arvila on syntynyt 1980-luvun alussa ja on kotoisin Pohjois-Suomesta, Oulun seudulta (Kiimingistä). Tarkkaa syntymäaikaa hän ei ole julkisuudessa kertonut, mutta hänen ikänsä on arvioitavissa julkisten lähteiden perusteella. Vuoden 2021 alussa julkaistussa haastattelussa Arvila mainittiin 39-vuotiaaksi. Tämän perusteella Reetta Arvila ikäolisi nyt (vuonna 2025) noin 43 vuotta. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti pohjoisessa, mistä peräisin oleva maanläheisyys on kenties vaikuttanut hänen kykyynsä kohdata erilaisista taustoista tulevia ihmisiä mutkattomasti. Koulutustaustaltaan Arvila on viestintä- tai media-alan ammattilainen – hän on mahdollisesti opiskellut journalismia, vaikka tarkkoja tietoja hänen opintopolustaan ei ole julkisuudessa. Joka tapauksessa hän päätyi Yleisradion palvelukseen 2010-luvun alkupuolella ja aloitti toimittajan uransa todennäköisesti Ylen aluetoimituksessa pohjoisessa. Myöhemmin Arvila on muuttanut Helsinkiin työnsä myötä; hän on kertonut auttaneensa perhettään kotiseudullaan “Helsingistäkin käsin”, mikä viittaa siihen, että ura mediassa on vienyt hänet pääkaupunkiin.

Arvilan perhetaustasta tiedetään, että hänen isänsä on Kari Arvila ja äitinsä nimi ei ole julkisuudessa. Isä Kari Arvila sokeutui yllättäen vuonna 2019 sydänleikkauksen komplikaation seurauksena, mikä koetteli koko perhettä. Reetta Arvila on kertonut isänsä sokeutumisen olleen “kummallista aikaa” ja perheen sopeutuneen tilanteeseen pikkuhiljaa. Hän auttoi isäänsä uuden elämäntilanteen järjestelyissä, esimerkiksi opettelemalla yhdessä tämän kanssa älypuhelimen ja äänikirjojen käyttöä ja rohkaisemalla omatoimisuuteen. Myöhemmin Arvila ammensi tästä perhekokemuksesta materiaalia journalistiseen työhönsä (tästä lisää uran saavutuksissa). Arvilalla on myös ainakin yksi veli (Kalle), ja perhesiteet Pohjois-Suomeen ovat säilyneet tiiviinä. Nuoruus pohjoisessa maaseutumaisemassa, perheen kriisin kohtaaminen ja toisaalta mutkaton kanssakäyminen erilaisten ihmisten kanssa ovat kaikki muokanneet Arvilan persoonaa toimittajana: hänessä yhdistyy pohjoisen juurevuus ja modernin toimittajan uteliaisuus ympäröivää maailmaa kohtaan.

Uran alku Yleisradiossa ja radiofeaturet

Arvila aloitti toimittajan uransa Yleisradiossa 2010-luvun taitteessa. Ensimmäisinä vuosinaan hän työskenteli todennäköisesti Yle Radio Suomen aluetoimituksessa Oulun seudulla, jossa hän pääsi tekemään paikallisia juttuja ja reportaaseja. Hänen läpimurtonsa valtakunnallisena radioäänenä tapahtui radiofeatureiden ja -dokumenttien parissa. Jo varhain Arvila osoitti lahjakkuutensa syvällisten, tarinallisten radiojuttujen tekijänä. Vuonna 2013 Yle Radio Suomen kesäohjelmistossa pyöri “Kylillä”-niminen viikoittainen reportaasisarja, johon Arvila osallistui. Sarjassa ravisteltiin stereotypioita autioituvasta maaseudusta tuomalla esiin maaseudun elämän kirjo: sarjassa tavattiin muun muassa kyläkauppiaita, opettajia, lauttureita, kaalikääryletehtailijoita ja riistanhoitajia – ihmisiä, jotka elivät ja työskentelivät maaseudulla intohimolla. Kylillä-sarjan tekijät hallitsivat radion kerrontakeinot erinomaisesti, ja ohjelmassa syntyi lämmin yhteys haastateltaviin; rikas äänimaailma ja paikalliset murteet antoivat tarinoille oman viehätyksensä. Sarja palkittiin samana vuonna Kouran (Ylen ja MTV:n ohjelmien palkitsemisrahasto) kunniamaininnalla viikoittaisten ajankohtaisohjelmien sarjassa. Kylillä-ohjelmasarja sai Koura-tunnustuksen 2 000 euron arvoisena, ja tunnustus myönnettiin toimittaja Päivi Leinolle, joka oli sarjan vastaava toimittaja – mutta Arvila oli merkittävässä roolissa sarjan teossa yhdessä kollegoidensa kanssa. Tämä palkinto osoitti jo uran alkuvaiheessa, että Arvilan työ radiojournalismin parissa oli korkeatasoista ja noteerattiin alan piireissä.

Yksi Arvilan varhaisista dokumentaarisista töistä oli “Unelmien matka toteutui”, joka kertoo 69-vuotiaasta Matti Väänäsestä. Matti (“Ahon Matti” Ylikiimingin Alavuotolta) oli lähtenyt nuorena varusmieheksi Riihimäelle, eikä ollut palannut vanhalle varuskunnalleen lähes puoleen vuosisataan. Reetta Arvila halusi tehdä tästä paluusta radiodokumentin: hän matkasi Väänäsen mukana Riihimäelle ja tallensi koskettavan ja rehellisen tarinan miehen nostalgiantäyteisestä matkasta nuoruusmuistojensa maisemiin. Dokumentissa seurataan, kuinka Matti vierailee armeija-aikaisissa paikoissaan 49 vuoden tauon jälkeen – alkaen jopa ihan kotinavetan ovilta, jossa lähtövalmisteluissa varmistetaan että tilan eläimet pärjäävät reissun ajan. Tuloksena oli lämminhenkinen kertomus, jossa Oulun murre ja lupsakka kerronta yhdistyivät. Ohjelman tekijätiimiin kuuluivat Arvilan lisäksi Jaakko Jämsä ja Hannu Karisto. Unelmien matka -radiodokumentti tehtiin syksyllä 2015 ja sai paikallista huomiota – se julkaistiin Yle Areenassa ja mainittiin myös alueen lehdistössä (esim. Rantapohja-lehdessä 12.4.2016) esimerkkinä onnistuneesta paikallisdokumentista.

Toinen merkittävä varhainen työ oli Arvilan vuonna 2016 toteuttama radiodokumentti “Suomen suurin perhe”, joka julkaistiin Yle Radio 1:n Todellisia tarinoita -sarjassa maaliskuussa 2016. Ohjelma on lähes 48-minuuttinen sukellus ylikiiminkiläisen suurperheen äidin, Bertta Oikarisen, elämään. Bertta Oikarinenilla on poikkeuksellisen suuri lapsikatras – hänen perhettään on kutsuttu jopa nykyajan Suomen suurimmaksi perheeksi. Dokumentissa Arvila käy läpi Bertan elämänvaiheita: miten maatilan arkinen aherrus on vaihtunut hiljaiseloon sitten lasten aikuistumisen, ja millaisia muistoja, haasteita ja onnen hetkiä lähes kahdenkymmenen lapsen äiti on matkan varrella kokenut. Suomen suurin perhe on pysäyttävä ja lempeä henkilökuva, joka tuo esiin suurperheen äidin äänen. Ohjelma on yhä kuunneltavissa Yle Areenassa ja se on kerännyt kiitosta konstailemattomasta toteutuksestaan paikallislehdissä: Rantapohja-lehti kuvasi dokumenttia “liikuttavan koskettavaksi, rehelliseksi ja konstailemattomaksi tarinaksi”. Tämä työ vahvisti entisestään Arvilan mainetta taitavana henkilödokumenttien tekijänä, joka pystyy tavoittamaan kuulijan tunteet ja ymmärryksen.

Arvila on tehnyt useita muitakin radiodokumentteja 2010-luvun mittaan Yleisradiolle. Hänen varhaistuotantonsa teemoissa toistuvat ihmisläheisyys, historian ja nykypäivän kohtaaminen sekä pienten paikkakuntien tarinat. Esimerkiksi Yle Radio 1:n dokumenttiohjelmistossa vuonna 2016 esitettiin Heinäpään poikia (kertomus 1950–60-lukujen Oulusta suurten ikäluokkien nuoruuden silmin) sekä muita pohjoiseen kytkeytyviä tarinoita, jotka olivat Yle Oulun toimituksen toimittajien tekemiä – Arvila toimi näissä paitsi tekijänä myös usein valokuvaajana: Ylen kuvapalvelun tiedoissa on useita Arvilan ottamia valokuvia dokumenttien kuvituksena. Tämä kertoo siitä, että hän osallistui journalistiseen työhön monipuolisesti sekä äänen että kuvien kautta.

“Jokapaikan Reetta” – seikkailuja eri yhteisöihin

Arvila siirtyi vähitellen Ylen valtakunnallisempiin tuotantoihin. Vuonna 2017 hän oli kantavana voimana radio-ohjelmasarjassa “Jokapaikan Reetta”, joka julkaistiin Yle Radio Suomessa ja Yle Areenassa. Sarja koostui peräti 96 jaksosta ja sen idea kiteytyi jo nimessä: Jokapaikan Reetta viittaa uteliaaseen toimittajaan, joka menee “jokapaikkaan” tutustumaan erilaisiin ilmiöihin, ihmisryhmiin ja yhteisöihin ennakkoluulottomasti. Ohjelman esittelyssä todetaan, että Reetta Arvila “tutustuu avoimin mielin erilaisiin yhteisöihin ja ihmisryhmiin kaupunkien ja kylien kaduilla ja kokoontumistiloissa. Hän vie mukanaan paikkoihin, joihin sivullinen ei välttämättä pääse tai edes keksi kaivata.”. Tämä kuvaus kertoo Arvilan journalistisesta rohkeudesta hypätä mukaan mitä erilaisimpiin tilanteisiin ja tehdä niistä eläviä radiojuttuja.

Jokapaikan Reetta -sarjassa Arvila matkusti kirjaimellisesti ympäri Suomen etsimässä kiinnostavia tarinoita ja arjen seikkailuja. Sarjan jaksoissa hän esimerkiksi:

• seurasi mehiläistarhaajien kevätkiireitä Kirkkonummen Evitskogissa, puki suojapuvun päälleen ja tarkasti mehiläispesien sikiöintiä paikallisten tarhaajien kanssa (jakso “Mehiläistarhalla Evitskogissa”, 30.5.2017);
• vieraili Tammisaaressa vanhan tavaran kaupoilla, missä antiikkiliikettä pitävä pariskunta kertoi elämäntavastaan keräilijöinä ja huutokauppojen järjestäjinä (jakso “Vanhan tavaran kaupoilla Tammisaaressa”, 13.5.2017);
• osallistui kuumailmapallolennolle Hämeenlinnassa, odottaen tuulen tyyntymistä pellon laidalla ja kuvaili kuulijoille, miltä maaseutu näyttää ilmasta käsin kevyesti tuulen vietävänä (jakso “Kuumailmapalloilemassa Hämeenlinnassa”, 6.5.2017);
• seurasi jäätelön valmistusta maatilaympäristössä Ylikiimingissä, missä paikallinen perhe pyöritti lähijäätelötehdasta ja kehitti omia reseptejään (jakso “Lähijäätelönteossa Ylikiimingissä”, 29.4.2017);
• ja monia muita vastaavia tilanteita aina kirpputoreilta erikoisiin harrastuspiireihin.

Sarjan nimikkohahmo, “jokapaikan” Reetta, muotoutui kuvan ja äänen tasolla helposti lähestyttäväksi journalistiksi: Arvila saattoi hyvällä huumorilla höystää raportointiaan ja heittäytyä erikoisiinkin rooleihin tarpeen mukaan. Ohjelmasarja tavoitti Radio Suomen kuulijoita lauantaisin ja sai myös Areenassa kuuntelijoita, jotka pitivät sen kepeän informatiivisesta otteesta. Jokapaikan Reetta osoitti Arvilan kyvyn mukautua tilanteeseen kuin tilanteeseen – oli kyse sitten mehiläistarhan erikoissanastosta, antiikkiesineiden tuntemuksesta tai vaikkapa koirasusikeskusteluista (yhdessä jaksossa Arvila perehtyi koirasusien kasvatukseen, mitä sivusi keskustelu vieraslajisäädöksistäkin). Sarja lisäsi Arvilan tunnettuutta Ylen kuulijoiden parissa: hänestä tuli se ääni, joka saattoi kuljettaa kuulijan hetkeksi täysin uudenlaiseen ympäristöön lauantai-iltapäivän ratoksi.

“Jokapaikan Reetta” -sarja voidaan nähdä jatkumona Arvilan aiemmalle Kylillä-työlle, mutta laajemmalla skaalalla: nyt ympäristöinä eivät olleet vain maaseudun elinkeinot, vaan laajasti koko suomalainen yhteiskunta marginaaleineen ja erikoisuuksineen. Arvila toimi oppaana suomalaiseen elämänmenoon siellä, minne valtavirtamedia harvemmin katsoo. Tällä konseptilla hän toteutti Ylen julkisen palvelun tehtävää erinomaisesti, tuoden esiin erilaisten kansalaisten arjen tarinoita. Samalla sarja kehitti Arvilan taitoja viihdyttävänä radiojuontajana, joka pystyy reagoimaan nopeasti vieraiden kertomuksiin ja luomaan tilannehuumoria, kuitenkaan vähättelemättä ketään.

Radio Suomen juontaja ja moniosaaja

2010-luvun loppua kohden Reetta Arvila vakiinnutti asemansa Yle Radio Suomen valtakunnallisena juontajana. Hän on tullut monille radion kuuntelijoille tutuksi erityisesti Yle Radio Suomen juontotehtävissä, niin aamun varhaishetkillä kuin iltojen keskusteluohjelmissa. Arvila on toiminut yhtenä Radio Suomen Varhaisaamun juontajista. Radio Suomen Varhaisaamu on ohjelma, joka herättää kuulijat uuteen päivään jo ennen auringonnousua – lähetykset alkavat usein klo 4 jälkeen aamuyöllä. Arvila on toivotellut suomalaisille hyvää huomenta ja alkavaa päivää persoonallisella, lempeän pirteällä otteellaan. Eräässä sosiaalisen median maininnassa kuvattiin, kuinka “Reetta Arvila toivottelee hyvää huomenta ja viikonloppua Radio Suomen varhaisaamusta alkaen kello 04:00” ja kyseli kuuntelijoilta pilke silmäkulmassa “Ollaanko siellä hereillä?”. Tällaiset hetket kuvaavat hyvin Arvilan lämpöä radiojuontajana – hän ottaa kuulijat mukaan lähetykseen ja luo tunteen yhteisestä aamun avauksesta. Varhaisaamun juontajana hänen tehtävänsä on ollut välittää yön ja aamun tuoreita uutisia, säätietoja sekä musiikkia ja tunnelmia. Kuulijoiden palautteen perusteella Arvila on onnistunut pitämään varhaisohjelmien sävyn miellyttävänä: hänen äänensä on rauhallinen mutta piristävä, sopien niin herääjille kuin ammattilaisille, jotka jo varhain ovat työssään.

Arvila on ollut äänessä myös muissa Yle Radio Suomen ohjelmissa. Hän on toiminut toisinaan juontajana “Ihmisten ilta” -ohjelmassa, joka on Radio Suomessa lähetetty suorapuheinen keskustelu- ja puhelinohjelma ihmissuhdeteemoista. Esimerkiksi vuonna 2023 Arvila juonsi Ihmisten iltaa yhdessä Alma Hätösen kanssa. Ohjelman ideana on, että kuuntelijat saavat soittaa lähetykseen ja keskustella illan aiheesta yhdessä juontajien ja studioon kutsuttujen vieraiden kanssa. Erään keskiviikkoillan lähetyksen aiheena oli puhumattomuus ihmissuhteissa – sitä, miksi tunteista puhuminen on vaikeaa, pohdittiin terapeutin kera, ja “juontajina Reetta Arvila ja Alma Hätönen” innostivat myös kuulijoita jakamaan kokemuksiaan. Arvila onkin osoittanut kykynsä myös live-radioon, jossa tilanteet elävät hetkessä ja juontajan on reagoitava nopeasti soittajien ajatuksiin. Hänen taustansa dokumentaristina – ihmisten kuuntelijana – on antanut hyvän pohjan myös keskustelujen luotsaamiseen. Arvila osaa esittää tarkentavia kysymyksiä ja suhtautua herkkiinkin aiheisiin empaattisesti, mikä on omiaan luomaan luottamuksellisen ilmapiirin radion välityksellä.

Monipuolisuutensa ansiosta Arvila on ollut Ylellä eräänlaisessa kaksoisroolissa: päivisin tai aamuvarhain hänet saatetaan kuulla juontamassa kevyempää musiikki- ja seurantaohjelmaa, ja toisinaan hän on syvissä asiantuntijahaastatteluissa tai dokumentaarisissa projekteissa toimittajan roolissa. Tällainen laaja-alainen osaaminen on nykyään Ylen toimittajille tyypillistä, ja Arvila on siitä hyvä esimerkki. Hän hallitsee sekä journalistisen pitkäformaatin että suoran radiolähetyksen vaatimukset.

Arvila kirjoittaa ja toimittaa juttuja myös Ylen verkkosivuille. Hänen artikkelikynänsä on tuttu erityisesti Yle Kulttuuri– ja Elämäntapa-osastoilla. Laaja-alaisuudesta kertoo se, että hän on voinut tänään raportoida ruohonjuuritasolta maatilan arkea, ja huomenna kirjoittaa elokuva-arvion romanttisesta komediasta. Esimerkiksi helmikuussa 2025 Arvila laati Yle.fi-sivustolle artikkelin uudesta Bridget Jones -elokuvasta, otsikolla “Uusi Bridget Jones -elokuva itkettää enemmän kuin naurattaa”. Kyseisessä jutussa (julkaistu 14.2.2025) hän analysoi neljännen Bridget Jones -elokuvan sisältöä ja sävyjä, verraten sitä sarjan aiempiin osiin, ja totesi elokuvan tuovan enemmän draamaa ja syvyyttä hahmon tarinaan kuin aiemmat osat. Tämä osoittaa, että Arvila pystyy käsittelemään sujuvasti myös populaarikulttuurin aiheita toimittajan roolissa. Vuosien varrella hän on kirjoittanut artikkeleita esimerkiksi ihmissuhteista (esim. eroterapeutin näkemyksiä eron käsittelystä) ja osallistunut Ylen laajoihin teemoihin kuten vaikkapa Internetin tulon muisteluun Suomessa.

Yhteenvetona urasta: Reetta Arvila on Yleisradion palveluksessa kasvanut moniosaajatoimittaja, joka on toiminut niin radion taustatoimittajana, kenttäreportterina, dokumentaristina kuin suorien lähetysten juontajanakin. Hänen äänensä on tullut monille tutuksi radioaalloilta ja hänen nimensä artikkeleiden byline-riviltä. Arvila on nopeasti omaksunut uusia juttutyyppejä ja alustoja: perinteisestä analogisesta radiosta podcast-tyyppisiin on demand -julkaisuihin ja verkkoartikkeleihin. Tämä on tehnyt hänestä Ylelle arvokkaan tekijän, joka kykenee tuottamaan sisältöä monikanavaisesti.

Merkittävät dokumenttisarjat 2020-luvulla

2020-luvulle tultaessa Reetta Arvila on jatkanut radiodokumenttien tekemistä entistä syvemmälle menevillä aiheilla, usein tuoden omia kokemuksiaan ja uusia näkökulmia suomalaisille tärkeisiin teemoihin. Hänen tuoreimpiin merkittäviin töihinsä kuuluvat muun muassa seuraavat dokumenttisarjat ja erikoisohjelmat:

• “Kun isä sokeutui” (2021): Tämä audiodokumentti on hyvin henkilökohtainen työ, jossa Arvila käsittelee oman isänsä äkillistä sokeutumista ja sen vaikutuksia. Dokumentissa kuullaan sekä isä Kari Arvilan että muiden perheenjäsenten ääntä – tarkoituksena on antaa sekä näkövammaiselle että näkevälle tilaa kertoa kokemuksistaan. Arvila julkaisi tämän radiodokumentin Yle Areenassa alkuvuonna 2021, muutamia vuosia tapahtumien jälkeen, ikään kuin kokoavana tarinana perheen sopeutumisesta. “Kun isä sokeutui” on samalla koskettava perhetarina ja tietoisku sokeutumisen vaikutuksista ihmisen elämään. Siinä käsitellään avoimesti shokin vaiheita, kuntoutumista, apuvälineiden (kuten valkoisen kepin ja äänikirjojen) käyttöönottoa sekä läheisten roolia sopeutumisessa. Arvila ei karta vaikeitakaan tuntoja: hän kertoo olleensa itsekin ahdistunut isän sokeuduttua ja ymmärtäneensä, kuinka riippuvaiseksi ihminen voi toisten avusta tulla. Dokumentti on saanut paljon kuulijoita Areenassa ja se on toiminut vertaistukena muillekin samankaltaisessa tilanteessa olleille perheille. Yleisön kannalta on ollut pysäyttävää kuulla rehellinen kuvaus tapahtumista tyttären näkökulmasta – erityisesti kun toimittaja itse on asettunut mikrofonin taakse omana itsenään. Kun isä sokeutui syventää ymmärrystä vammautumisen vaikutuksista perheeseen ja on esimerkki siitä, miten Arvila käyttää omaa elämänkokemustaan vastuullisesti journalistisessa työssä. (Airut-lehden artikkeli aiheesta antoi esimakua dokumentista, mainiten Arvilan 39 vuoden iässä pohtineen isän kokemusta ja avuntarvetta.)
• “Karhun mailla” (2022): Tämä oli Arvilan toimittama audiodokumenttisarja, joka sai ensiesityksensä Yle Radio Suomessa maaliskuussa 2022. Karhun mailla on sarja, jossa liikutaan Suomen itärajan tuntumassa ja pureudutaan ihmisen ja villin luonnon rajapintaan – erityisesti karhuihin liittyviin tarinoihin ja uskomuksiin. Sarjan lähtökohtana on, että karhu on Suomen luonnossa yhtä aikaa kunnioitettu ja kiistelty eläin: toisaalta se on metsän kuningas, toisaalta se herättää pelkoja maaseudulla liikkuessaan. Reetta Arvila matkusti mikrofoninsa kanssa itäisiin maakuntiin, tapasi paikallisia asukkaita, asiantuntijoita ja ehkä karhujakin (ainakin tarinoiden tasolla). Ennen sarjan alkua nähtiin Ylen somessa leikillinen video, jossa Arvila “käy kertomassa” Korkeasaaren karhuille uudesta radio-ohjelmasta – tämä kuvaa sarjan hyväntuulista otetta vaikeastakin aiheesta. Karhun mailla -sarjaa on kuvattu jopa “korvakarkiksi” podcast-arvioissa: äänimaisema on rikas – luonnon äänet ja paikallinen puheenparsi tulevat kuulijan korville – ja Arvila kuljettaa tarinaa sujuvasti informatiivisuuden ja viihdyttävyyden rajamailla. Maija Salminen haastatteli Arvilaa Radio Suomen Viikonlopussa juuri ennen sarjan alkua, jossa kerrottiin sarjan ideasta ja mainittiin, että kaikki jaksot olivat kuunneltavissa Areenassa jo etukäteen. Karhun mailla sai positiivista palautetta: se toi radioon annoksen luontoa ja kansanperinnettä nykyaikaisin kerrontatavoin. Sarja myös dokumentoi ajankohtaista keskustelua: sen julkaisuhetkellä Suomessa pohdittiin elävästi karhukantoja ja koirasusien asemaa, ja Arvila onnistui tallentamaan tähän liittyviä mielipiteitä ruohonjuuritasolta. Karhun mailla on esimerkki Arvilan kyvystä käsitellä aihetta, joka liippaa niin ympäristöä, kulttuuria kuin politiikkaakin, tuoreella otteella yksilöiden tarinoiden kautta.
• “Kun mopopojasta tuli isä” (2022): Tämä radiodokumenttisarja on jälleen yksi osoitus Arvilan kiinnostuksesta ihmisläheisiin tarinoihin. Kun mopopojasta tuli isä on moniosainen dokumentti, jossa seurataan helsinkiläisen nuorukaisen, Ollen, matkaa teini-isäksi ja isyyden ensi vuosia. Olle oli vain 16-vuotias, kun hänelle ja hänen tyttöystävälleen syntyi lapsi – asetelma, joka on yhteiskunnassamme melko harvinainen ja täynnä haasteita. Arvila seurasi Ollen elämää parin vuoden ajan tiiviisti: dokumenttisarja kuvaa, kuinka nuori mies kasvaa vastuulliseksi isäksi samalla kun hän käy ammattikoulua kokiksi ja tasapainottelee nuoruuden ja vanhemmuuden roolien välillä. Sarja rakentuu autenttisista hetkistä Ollen arjesta, haastatteluista ja Arvilan kerronnasta, ja se antaa äänen nuorelle isälle itselleen. Kun mopopojasta tuli isä julkaistiin Areenassa kokonaisuudessaan ja esitettiin Radio Suomessa syksyllä 2022 ja alkuvuonna 2023, mm. isänpäivän aikoihin, jolloin aihe oli erityisen koskettava. Arvila keskusteli sarjasta julkaisun yhteydessä Radio Suomen Viikonlopun lähetyksessä juontaja Maija Salmisen kanssa, kertoen mitä oli oppinut seuratessaan teini-isän elämää. Dokumentti näyttäytyy eräänlaisena coming-of-age-tarinana: nuoruudesta miehuuteen kasvaminen on monimutkainen polku, ja Arvila halusi tuoda esiin, että vaikka yhteiskunnassa puhutaan paljon “huolipuhetta” pojista ja nuorista miehistä, löytyy myös nuoria, jotka kantavat vastuunsa upealla tavalla. Ollen tarina on juuri tällainen esimerkki – nuoresta iästään huolimatta hän otti isyyden haasteen vastaan kypsästi ja sai tukea ympäriltään. Dokumenttisarja on saanut kiitosta herkkyydestään: se ei mässäile nuoruuden ongelmilla, vaan antaa toivoa ja ymmärrystä siitä, että myös nuori vanhempi voi pärjätä, kun tukiverkostot ja oma tahtotila ovat kunnossa. Arvilan rooli tarinankertojana on tässä hienovarainen ja kunnioittava; hän antaa päähenkilön äänen soida ja täydentää tarvittaessa taustatiedoilla ja omilla havainnoillaan.
• “it-kupla.net” (2023): Vuonna 2023 Arvila laajensi repertuaariaan teknologiamaailman ja lähihistorian puolelle toimittamalla yhdessä kollegansa Päivi Leinon kanssa kahdeksanosaisen podcast-sarjan nimeltä it-kupla.net. Sarja on dokumentaarinen, mutta sävyltään nostalgiahenkinen ja vauhdikas katsaus 1990- ja 2000-luvun taitteen IT-buumiin Suomessa. Sen taustalla on ajatus, että noin 20 vuotta on kulunut “uusmedian hullusta huumasta” – ajanjaksosta, jolloin internet ja matkapuhelimet mullistivat maailman, Suomessa syntyi nopeasti uusia IT-miljonäärejä ja pörssiin listautui roppakaupalla teknologiayrityksiä, kunnes kupla puhkesi. Arvila ja Leino haastattelivat sarjaa varten laajan joukon tuon aikakauden toimijoita – IT-kuplan hurjuudessa mukana olleita hahmoja. Mukana on kuuluisten Jaakko ja Antti Rytsölän lisäksi tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen, media-asiantuntija Jani Halme, teknologiakirjoittaja Petteri Järvinen sekä muita 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun keskeisiä nimiä. It-kupla.net -sarja kehystää IT-huuman tarinan juuri Rytsölän veljesten kautta: he rikastuivat internet-operaattorillaan ja nousivat aikansa symboleiksi – erityisesti Jaakko Rytsölän keltainen Lamborghini urheiluauto jäi monien mieleen kuvaamaan ajan ökyilyä. Sarjassa käydään läpi ajan ilmiöitä nostalgisesti mutta myös analyyttisesti: mikä tuolloin oli ainutkertaista, mitä opittiin ja miltä nuo “hurjat vuodet” näyttävät nykyvalossa. Podcast julkaistiin kesällä 2023 Areenassa, ja se sai huomiota mm. teknologiablogeissa. Petteri Järvinen, yksi haastatelluista, kirjoitti blogissaan sarjasta otsikolla “Rytsölän Lamborghinit antoivat kasvot vuoden 2000 IT-huumalle” ja totesi Ylen tarjonneen kiinnostavaa kesäkuunneltavaa kaikille, jotka muistavat tuon ajan. Arvila ja Leino saivat kiitosta erityisesti siitä, että he eivät sortuneet liialliseen jälkiviisauteen, vaan antoivat eri haastateltavien muisteluiden puhua – lopputulos on viihdyttävä ja informatiivinen aikamatka. it-kupla.netedustaa Ylen pyrkimystä tavoittaa myös nuorempia aikuisyleisöjä podcast-muotoisilla sisällöillä, ja Arvilan panos tässä hankkeessa osoittaa hänen kykenevän uusiutumaan journalistina. Sarja sai alkunsa myös sisäisestä kiinnostuksesta: Arvila ja Leino olivat molemmat seuranneet aikanaan nuorina toimittajina tuota IT-kuplaa, ja nyt he pääsivät kokoamaan palaset kunnianhimoiseksi kuunnelmasarjaksi. Koulutusrahasto Koura oli jo vuonna 2013 noteerannut Arvilan ja Leinon yhteistyön – he saivat tuolloin kunniamaininnan Kylillä-sarjasta – ja it-kupla.net-sarja voidaan nähdä eräänlaisena jatkona heidän yhteistyölleen, tällä kertaa nykypolville relevantissa muodossa. Sarjaa on luonnehdittu hyväntuuliseksi ja vauhdikkaaksi nostalgiatripiksi, jonka parissa sekä alan konkarit että nuoremmat kuulijat viihtyivät.

Edellä mainittujen lisäksi Arvila on jatkanut myös muiden aiheiden parissa. Hän on tehnyt juttuja mm. penkkiurheilijoista ja huippu-urheilijoiden fanikulttuurista (2021), ympäristöaiheista kuten uhanalaisesta saimaannorpasta (2015) ja esimerkiksi suomalaisen netin ensivuosien muistelusta (artikkeli 2023). Tämä osoittaa, että vaikka radiodokumentit ovat erityinen vahvuusalue, Arvila ei kaihda muitakaan aihepiirejä. Hänen kiinnostuksensa ihmisyyteen, historiaan ja kulttuuriin näkyy aihevalinnoissa laajasti.

Saavutukset ja vaikutus media-alalla

Reetta Arvilan ura on jo tässä vaiheessa tuottanut huomattavia ansioita suomalaisessa media-alassa, vaikkei häntä ehkä ole nimetty kaikkein näkyvimpien palkintojen saajaksi (toistaiseksi). Silti hänen työnsä jälki on tunnustettu ja hänellä on ollut selkeä vaikutus erityisesti radiojournalismin alueella:

• Palkinnot ja tunnustukset: Kuten mainittu, Kylillä-ohjelmasarja sai KOURA-palkintojen jaossa kunniamaininnan vuonna 2013. Tämä tunnustus kohdistui sarjan vastaavalle toimittajalle, mutta se on samalla tunnustus koko tekijäryhmälle, johon Arvila kuului. Myöhemmin, vuonna 2023, it-kupla.net-sarja keräsi positiivista huomiota media-alan blogeissa ja sai osakseen kiittäviä arvioita – voidaan odottaa, että Yle saattaa ehdottaa sitäkin alan palkintokilpailuihin (kuten kilpailusarjoihin radiofeatureiden tai podcastien sarjoissa). Arvila ei ehkä itse tavoittele henkilökohtaista glooriaa, mutta jokainen hänen projekteistaan on lisännyt hänen arvostustaan kollegoiden keskuudessa. Hänen nimensä on tullut esiin esimerkiksi Ylen sisäisissä koulutuksissa: hän on jakanut osaamistaan radiodokumentin teosta, mm. luennoimalla Tampereen ammattikorkeakoulun journalistiopiskelijoille henkilökohtaisen dokumentin erityispiirteistä ja haastattelemisesta (merkintä TAMK Opinto-oppaassa, 22.1.2018).
• Äänireportaasin mestari: Arvila on saavuttanut maineen erityisesti äänireportaasin ja radiodokumentin mestarina. Hänen työssään korostuvat ominaisuudet, joita hyvältä radiodokumentaristilta vaaditaan: kyky kuunnella ja olla läsnä tilanteessa, taidokas äänen käyttö ja leikkaus, sekä tarinallinen ote. Kriitikot ovat todenneet, että Arvila hallitsee radion tyylilajit monipuolisesti ja “hänellä on erityinen kyky saada hyvä ja lämmin yhteys tapaamiinsa ihmisiin, tunne joka siirtyy myös kuulijoihin”, kuten KOURAn raadissa kuvattiin. Tällainen palaute kuvastaa suoraan Arvilan vahvuutta: hän osaa haastatella tavallista ihmistä niin, että tämä uskaltaa avautua ja kertoa aidosti tarinaansa, ja kuulija aistii tämän luottamuksen ilmapiirin. Lisäksi Arvila hyödyntää äänikerronnassa ympäristön ääniä (luonto, taustahäly, musiikki) luomaan tunnelmaa – tätäkin KOURAn perusteluissa kehuttiin “äänimaailman vaihtelevuudeksi ja herkulliseksi murremausteeksi”. Voidaan sanoa, että Arvila on jatkanut Suomessa pitkää radiodokumenttien perinnettä (jonka tunnettuja tekijöitä ovat olleet mm. Hannu Karisto, jonka kanssa Arvila on työskennellyt, ja Juha Blomberg, joka on hänen kollegansa Radio Suomessa). Hän tuo kuitenkin siihen oman tuoreen näkökulmansa ja sukupolvensa äänen.
• Vaikutus kuulijoihin: Arvilan ohjelmat ovat paitsi viihdyttäneet, myös sivistäneet ja liikuttaneet kuulijoita. Esimerkiksi Kun isä sokeutui kosketti monia – se toi julkiseen keskusteluun tavalla, joka herättää empatiaa, millaista on menettää yksi aisti ja miten perhe yhdessä selviytyy. Myös Kun mopopojasta tuli isä -sarja avasi monen silmiä nuorten vanhempien arjelle ja vastuunkannolle. Tällaiset ohjelmat voivat hälventää ennakkoluuloja: kuuntelemalla Ollen tarinaa moni ehkä muutti käsitystään teini-ikäisistä vanhemmista. Samoin Kylillä ja Jokapaikan Reetta -sarjojen myötä kaupunkilaiskuulijat ovat saaneet rikkaamman kuvan maaseudun ja erilaisten harrastajayhteisöjen elämästä – ne auttavat ymmärtämään, että elämä Suomessa on monimuotoista eri puolella maata. Arvila on siis omalta osaltaan rakentanut sillan erilaisten ihmisryhmien välille radion kautta. Tämä on yksi Yleisradion ydintehtävistä, ja Arvila on sen konkreettinen toteuttaja.
• Panostus monikanavaisuuteen: Media-ala on viime vuosina korostanut tarinankerrontaa useilla alustoilla. Arvila on esimerkki toimittajasta, joka on onnistunut tässä: hänen dokumenttinsa soivat radiossa, mutta elävät myös Yle Areenassa podcast-muodossa löydettävissä vielä pitkään ensilähetysten jälkeen. it-kupla.net on puhtaasti Areena-podcast, joka osoitti Ylen pystyvän kilpailemaan kaupallisten toimijoiden kanssa podcast-yleisöistä. Arvila itse on sanonut (haastatteluissa) pitävänsä siitä, että Areenassa jaksot voivat tavoittaa myös alle 45-vuotiaita yleisöjä, joita perinteinen radio ei aina kosketa. Hänen työnsä auttaa Yleä uusiutumaan ja pysymään relevanttina digitalisoituvassa mediaympäristössä.
• Julkisuus ja tunnettuus: Reetta Arvila ei ole tavoitellut julkkisstatusta – hänestä ei nähdä lööppejä tai suuria henkilöhaastatteluja viihdelehdissä, mikä onkin luontevaa vakavan journalismin tekijälle. Siitä huolimatta hän on monelle suomalaiselle tuttu nimi ja ääni. Hänen Instagram-profiilinsa paljastaa pilkahduksen yksityishenkilöstä: siellä hän kuvailee itseään “Radiojuontaja ja -toimittaja @radiosuomi, kirppistelijä ja herkuttelija”. Tämä kertoo, että työssään intohimoinen journalisti on siviilielämässään myös rento arjen nautiskelija – hän pitää kirpputoreista ja hyvästä ruoasta. Arvila ei kuitenkaan juuri paistattele omalla naamallaan mediassa, vaan antaa töidensä puhua puolestaan. Tästä huolimatta hänen työnsä vaikutus näkyy kuulijoiden palautteessa ja siinä, että Yle on jatkuvasti tarjonnut hänelle lisää mielenkiintoisia projekteja.

Kaiken kaikkiaan Reetta Arvila on edustava esimerkki uuden polven radioammattilaisista, jotka yhdistävät perinteisen radiojournalismin syvyyden moderniin toteutustapaan. Hänen vaikutuksensa näkyy siinä, että Ylen radiokanavat ovat tarjonneet entistä moninaisempia ja tarttumapintaa antavia sisältöjä. Kollegat pitävät Arvilaa luotettavana ja luovana toimittajana – esimerkiksi kun Yle Radio Suomi etsii tekijää erikoisohjelmalle tai uutta näkökulmaa johonkin ilmiöön, Arvila on usein valmis tarttumaan haasteeseen. Hänen työnsä on voinut inspiroida myös nuorempia journalisteja kokeilemaan radiota medianä muunkin kuin uutisten lukemisen välineenä: Arvila osoittaa, että radion avulla voidaan yhä vuonna 2025 kertoa pitkiä, elämyksellisiä tarinoita, joille on yleisönsä.

Henkilökohtainen elämä ja yksityisyys

Reetta Arvila on julkisuudessa pitänyt yksityiselämänsä varsin taustalla. Monet hänen kuuntelijansa ja lukijansa ovat luonnollisesti uteliaita myös toimittajan taustoista – verkossa tehdään paljon hakuja kuten “Reetta Arvila puoliso” ja “Reetta Arvila ikä” tämän kiinnostuksen vuoksi. Kuten edellä kerrottiin, Arvilan ikä on noin 43 vuotta, mutta hänen mahdollisesta puolisostaan tai perhesuhteistaan ei ole julkista tietoa. Arvila itse ei ole tuonut parisuhdettaan esiin julkisuudessa eikä media ole häntä siitä haastatellut. On siis mahdollista, että hän on naimisissa tai parisuhteessa, mutta asia kuuluu hänen henkilökohtaiseen elämäänsä, jota hän suojelee julkisuuden valokeilalta. Yleisölle Arvila näyttäytyy ennen kaikkea toimittajan roolissa.

Perheestään Arvila on puhunut lähinnä isänsä tilanteen kautta dokumentissa Kun isä sokeutui. Tuossa yhteydessä tuli esiin myös hänen äitinsä rooli omaishoitajana sekä se, että Arvilalla on veli ja vanhemmillaan lapsenlapsia. Arvila onkin täti, mutta omista mahdollisista lapsistaan hän ei ole julkisesti puhunut. Koska hän on syntynyt 1980-luvun alussa, hän sijoittuu ns. X- ja Y-sukupolvien väliin – monella hänen ikätoverillaan on perhettä, joten kysymykset aiheesta nousevat ymmärrettävästi esiin. Mutta toistaiseksi Arvila on halunnut pitää fokuksen urassaan ja jutuissaan, ei itsessään.

Arvilan vapaa-ajasta tiedetään joitakin seikkoja hänen sosiaalisen median perusteella: hän mainitsee harrastavansa kirpputorien kiertämistä ja olevansa herkkusuu. Nämä viitteet antavat kuvan rennosta persoonaasta, joka toimittajantyön ulkopuolella nauttii arkisista iloista kuten second hand -löytöjen tekemisestä ja hyvästä ruoasta. Ehkäpä tämä harrastuneisuus kumpuaa myös hänen uteliaasta luonteestaan – kirpputoreilla kulkeminen on oma seikkailunsa, samoin uusien makuelämysten etsiminen, ja nämä mieltymykset heijastuvat hänen toimittajaminäänsä: aina valmis penkomaan esiin tarinoita ja maistamaan uusia kokemuksia.

Reetta Arvila asuu nykyisin Helsingissä työnsä vuoksi. Hän on osa sitä ilmiötä, jossa pohjoissuomalainen mediakentän osaaja on muuttanut pääkaupunkiseudulle urapolun jatkuessa, mutta säilyttää vahvat siteet kotiseudulleen. Hän vierailee pohjoisessa perheensä luona mahdollisuuksien mukaan ja on hyödyntänyt pohjoista taustaansa myös työssään; esimerkiksi hänen murre-ymmärryksensä ja kontaktinsa Oulun seudulle ovat varmasti auttaneet monien paikallisten juttujen teossa.

Yhteenveto yksityisyydestä: Arvila on onnistunut yhdistämään julkisen roolinsa ja yksityiselämänsä esimerkillisen tasapainoisesti. Hän antaa itsestään sen, mikä on tarpeen journalistisessa työssä – aitoa läsnäoloa tarinoissa ja äänen persoonallisuutta radion kuulijoille – mutta säilyttää silti oman elämänsä yksityisyyden. Tämä on linjassa Ylen toimittajien etiikan kanssa: toimittaja ei ole tarinan tähti, vaan tarinat ja käsiteltävät aiheet ovat keskiössä. Arvila itse on todennut jossain yhteydessä pitävänsä “jalat maassa” -asennetta tärkeänä. Onkin helppo kuvitella, että viikon päätteeksi hänet saattaisi löytää kirpputorilta etsimässä aarteita tai nauttimasta kahvilassa hyvästä leivoksesta – juuri niin tavallinen, mutta samalla erityinen hän on, niin ihmisenä kuin toimittajana.

Lähteet:

• Yle toimittajaprofiili: Reetta Arvila – Yleisradio (artikkeliluettelo ja taustatiedot)
• Airut-lehti 2/2021: “Sokeus tuli jäädäkseen” – Kari ja Reetta Arvila kertovat näkökulmiaan äkillisestä sokeutumisesta
• Rantapohja-lehti 12.4.2016: Auli Haapala, “Unelmien matka toteutui – Matti Väänänen palasi Riihimäelle 49 vuoden jälkeen” (artikkelissa maininta Reetta Arvilan radiodokumentista)
• Ylen tiedote 30.10.2014: “30-vuotias KOURA palkitsi vuoden 2013 parhaita ohjelmia” (Kylillä-sarjan kunniamaininta)
• Yle Areena: Jokapaikan Reetta -ohjelmasarjan esittely ja jaksotiedot
• Yle Areena: Radio Suomen Viikonloppu 15.1.2023 – Maija Salmisen haastattelussa Reetta Arvila (teini-isä-dokumentista)
• Yle Areena: Radio Suomen Viikonloppu 27.2.2022 – haastattelussa Reetta Arvila (Karhun mailla -sarjan esittely)
• Vierityspalkki.fi 2.8.2023: Perttu Tolvanen, “Ylen it-kupla.net-podcast tarjoilee nostalgiaa uusmedian hulluista vuosista” (arvio, maininta Arvila & Leino tekijöinä)
• Petteri Järvisen blogi 26.6.2023: “Rytsölän Lamborghinit antoivat kasvot vuoden 2000 IT-huumalle” (mainintoja it-kupla.net -sisällöstä)
• Yle Areena / Dokumentin jälki -keskusteluohjelma 20.11.2022: “Matka pojasta mieheksi on monimutkainen”(reflektoidaan Arvilan teini-isä-dokumenttia)
• Ylen artikkelit (Yle Uutiset/Kulttuuri): Reetta Arvilan kirjoittamat jutut, esim. Bridget Jones -elokuva-arvio 14.2.2025 ja eroterapia-artikkeli 8.6.2024.