Olli Aimola (s. 1985) on suomalainen toimittaja ja radiojuontaja, joka on tehnyt pitkän uran erityisesti Yleisradion (Yle) radiokanavilla. Hän on syntynyt Helsingissä ja varttunut Espoossa, ja noussut tunnetuksi ääneksi Yle Radio Suomen taajuuksilla eri puolilla Suomea. Aimola on juontanut lukuisia radio-ohjelmia aamun aikaisista lähetyksistä myöhäisillan tunnelmointiin, ja hänen monipuolinen uransa kattaa niin alueelliset radiolähetykset, valtakunnalliset erikoisohjelmat kuin yhden Suomen rakastetuimmista kausikanavista, Jouluradion, musiikkipäällikön tehtävät. Tässä syväluotaavassa artikkelissa perehdytään Aimolan elämään ja uraan: miten toimittaja Olli Aimola päätyi radiotyöhön, millaisia saavutuksia ja vaikutuksia hänellä on media-alalla, millainen on hänen julkisuuskuvansa ja mitä tiedetään hänen perheestään, lapsistaan ja muista henkilökohtaisista projekteistaan.
Varhaiset vuodet ja kipinä radioalalle
Aimola syntyi vuonna 1985 Helsingissä, mutta perhe muutti hänen ollessaan lapsi Espooseen, missä hän vietti suurimman osan nuoruudestaan. Jo varhain Aimolalla heräsi kiinnostus mediaan ja erityisesti radioon. Teini-iässä hänen innostuksensa radiotyöhön roihahti Ylen nuorisokanava Radiomafian parissa. Radiomafia oli 1990-luvulla suosittu nuorisoradio, ja sen ennakkoluuloton sisältö ja persoonalliset juontajat tekivät vaikutuksen tulevaan toimittajaan. Aimola on myöhemmin kertonut, että Radiomafiaa kuunnellessa syttynyt palo radioon ohjasi hänen uravalintojaan.
Koulutuksen osalta Olli Aimola suuntasi luonnollisesti media-alalle. Hän opiskeli Metropolian Ammattikorkeakoulussa ja suoritti medianomi-tutkinnon pääaineenaan radio- ja tv-työ. Opinnoissaan hän syventyi erityisesti radiotyöhön, mikä loi vahvan pohjan tulevalle uralle. Sittemmin Aimola on hyödyntänyt koulutustaan laaja-alaisesti – hän teki jopa opinnäytetyönsä Jouluradion kuuntelijatutkimuksesta vuonna 2015, yhdistäen akateemisen näkökulman käytännön radiotyöhön. Ammattikorkeakoulun jälkeiset vuodet veivät Aimolan nopeasti mukaan käytännön journalismiin Yleisradion palveluksessa.
Toimittaja Olli Aimolan uran alku paikallisradioissa
Valmistumisensa jälkeen Aimola aloitti toimittajan uransa Ylessä määrätietoisesti. Hänen ensiaskeleensa sijoittuivat Yle Radio Suomen alueradioiden pariin, joissa hän pääsi hiomaan taitojaan ja kasvattamaan kuulijakuntaansa. Aimola työskenteli toimittajana ja juontajana Yle Etelä-Karjalan Radiossa (Yle Lappeenranta) sekä Yle Lahden Radiossa, joissa hänen ääntään kuultiin erityisesti aamun lähetyksissä. Esimerkiksi Lappeenrannassa Aimola juonsi alueellisia aamulähetyksiä tuoden paikalliset aiheet ja tunnelmat kuuluviin Etelä-Karjalan kuuntelijoille. Paikallisradioiden kautta hän tuli tunnetuksi lämpimästä ja helposti lähestyttävästä juontotyylistään, joka resonoi paikallisyleisön kanssa.
Työ alueellisissa radio-ohjelmissa opetti Aimolalle radion tekemisen perustaidot – suoran lähetyksen rytmin, yleisön osallistamisen ja paikallisten uutisten merkityksen. Nopeatempoisissa aamulähetyksissä hänen piti hallita niin uutisaiheet, säätiedotukset kuin rennot jutustelut kuuntelijoiden kanssa. Aimola osoittautui luontevaksi radioääneksi, joka sai kuulijat tuntemaan olonsa kotoisaksi radion äärellä. “Aimolan hinku radiotöihin syttyi teini-iässä Radiomafiaa kuunnellen”, todettiin Yle Radio 1:n haastattelussa, eikä hänen energiansa tuntunut ehtyvän tiukoissakaan lähetyksissä. Paikallisradioiden kuulijat oppivat tuntemaan Aimolan nimen ja äänen, ja hänestä tuli pidetty juontaja jo ennen valtakunnallista läpimurtoaan. Eräällä Etelä-Karjalan radiouran hetkellä kollegat jopa järjestivät pienen yllätyksen Aimolan viimeisessä lähetyksessä kyseisellä kanavalla – tämä kuvastaa, kuinka arvostettu ja pidetty hän oli työyhteisössään ja kuulijoiden keskuudessa tuossa vaiheessa uraansa.
Jouluradion musiikkipäällikkönä 2013–2015
Aimolan uralle merkittävän virstanpylvään muodosti siirtyminen Jouluradioon syksyllä 2013. Jouluradio on pääkaupunkiseudun seurakuntien mediaprojekti, joka lähettää valtakunnallisesti joulumusiikkiin erikoistunutta radiokanavaa adventin ajasta loppiaiseen. Aimola toimi Jouluradion musiikkipäällikkönä syksystä 2013 vuoden 2015 alkuun. Tässä roolissa hänen vastuullaan oli kanavan musiikillinen linja – käytännössä tuhansien joululaulujen valitseminen soittoon ja uuden jouluaiheisen musiikin etsiminen. Tehtävä sopi Aimolalle erinomaisesti, sillä hän on tunnettu musiikin ystävä ja joulun rakastaja.
Musiikkipäällikön työ Jouluradiossa oli intensiivistä ja intohimoista. Kerrotaan, että Aimola aloitti jouluisten sävelten kuuntelun jo keskellä helteistä elokuuta valmistellessaan kanavan soittolistaa. Hän kuunteli systemaattisesti valtavan määrän joululauluja – arviolta noin 4 000 kappaletta – löytääkseen sekä tutut klassikot että uudet helmet Jouluradion kuulijoiden iloksi. “Musiikkipäällikkö Olli Aimola laittoi joululaulut soimaan jo elokuun helteillä”, kuvaili Yle artikkeli hänen työskentelyään, ja totesi Aimolan kuuntelevan jouluaiheisia kappaleita sekä töissä että vapaa-ajalla. Tämä kertoo hänen omistautumisestaan tehtävään: Aimola todella eli ja hengitti joulumusiikkia koko pestinsä ajan.
Aimolan kaudella Jouluradiossa kanava laajensi valikoimaansa entisestään, tarjoten erilaisia teemakanavia (kuten Rouhea Joulu rock-henkisille joulun ystäville) ja varmistaen, että jokainen kuulija löysi itselleen sopivaa joulumusiikkia. Aimolan tausta Ylen radiotoimittajana näkyi Jouluradion sisällöissä myös ammattimaisuutena – hän toi kanavalle sujuvaa juonto-osaamista ja ymmärrystä siitä, miten rakentaa tunnelmallinen kuuntelukokemus. Hänen panoksensa Jouluradiossa sai kiitosta, ja Jouluradion suosion jatkuminen vuosi vuodelta osoitti onnistumista. Aimola itse on todennut rakastavansa joulua ja sen musiikkia, joten pestissä yhdistyivät henkilökohtainen intohimo ja ammatillinen osaaminen.
Vuoden 2015 alussa Aimola jätti Jouluradion musiikkipäällikön tehtävät. Samoihin aikoihin hän viimeisteli medianomi-opintojensa opinnäytetyön, joka käsitteli Jouluradion kuuntelijakuntaa – tämä opinnäyte ”Aito ja alkuperäinen Jouluradio” osoittaa, kuinka syvällisesti hän paneutui Jouluradion ilmiöön myös tutkimusmielessä. Jouluradiosta saadun kokemuksen ja kasvaneen profiilin myötä Aimola oli valmis seuraavaan askelmaan urallaan, takaisin Yleisradioon entistä vahvempana ammattilaisena.
Nousu Ylen valtakunnalliseksi radioääneksi
Jouluradio-vuosien jälkeen Aimola palasi Ylelle ja nousi vähitellen yhä keskeisempiin rooleihin Yle Radio Suomessa, joka on Ylen valtakunnallinen radiokanavien verkosto. Aimolan ääntä alettiin kuulla laajemmalle yleisölle erityisesti Ylen pääkaupunkiseudun taajuuksilla. Hänestä tuli juontaja suosittuun Ylen aikainen -aamulähetykseen, joka kuuluu Yle Radio Suomen Helsingin alueen taajuudella ja aloittaa kuulijoiden päivän paikallisuutisten, säätiedotusten ja hyväntuulisen jutustelun siivittämänä. Toimittaja Olli Aimola oli yksi Ylen Helsingin aamujuontajista, ja hän palveli pääkaupunkiseudun radionkuuntelijoita useiden vuosien ajan yhdessä kollegoidensa kanssa. Aimolan ja toisen konkari-juontajan Juha Salomaan todettiin palvelleen kuulijoita yhtä pitkään, mikä alleviivaa Aimolan pitkäaikaista uraa radiossa. Varhaiset herätykset ja studioon saapuminen aamuviiden aikaan kävivät häneltä rutiinilla – Aimola onkin todennut, että aikaiset aamut eivät uuvuta, kunhan edellisenä iltana saa unen päästä kiinni.
Helsingin aamulähetysten myötä Aimolan tuttu, ystävällinen ääni tuli monille pääkaupunkiseudun asukkaille osaksi arkiaamuja. Hän käsitteli lähetyksissä niin ajankohtaisia puheenaiheita, paikallisia ilmiöitä kuin kevyempiäkin aiheita, ja osasi vaihtaa sujuvasti vakavammasta sävystä rennompaan jutusteluun. Aimolan vahvuutena oli kuuntelijalähtöisyys: hänellä oli taito puhua mikrofonin takana kuin yhdelle ihmiselle kerrallaan, luoden lähetyksiin välittömän tunnelman. Tätä taitoa kuuntelijat arvostivat ja Aimola vakiinnutti paikkansa eräänä Yle Radio Suomen luotetuista aamun äänistä.
Uudet haasteet: Yöradio ja Kesäradio
Vuoden 2024 tienoilla Aimolan urakuvioissa tapahtui yllättävä käänne, kun hän siirtyi Yle Radio Suomen Yöradio-lähetyksiin juontajaksi. Kuuntelijat huomasivat tutun äänen kadonneen Helsingin aamuradiosta, ja sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla ihmeteltiin Aimolan poissaoloa aamutaajuudelta – “Samaa ihmettelen. Olli takaisin!” kirjoitti eräskin kuulija netin keskustelussa. Pian selvisi, että Aimola oli siirtynyt juontamaan Yle Radio Suomen valtakunnallista yöradiota. Yöradiossa hän piti seuraa yökyöpeleille ja myöhään valveilla oleville kuulijoille kautta maan. Vaikka osa aiemmista aamukuuntelijoista harmitteli muutosta, toi Yöradio Aimolalle mahdollisuuden tavoittaa uusi yleisö: yövuorolaiset, valvojat ja kaikki ne, joille radio on yöllinen kaveri.
Yöradion juontajana Aimola hyödynsi vahvaa kokemustaan luoden rauhoittavaa mutta kiinnostavaa yötunnelmaa. Öiset lähetykset Radio Suomessa sisältävät musiikkia ja ajatuksellista pohdintaa – täydellinen ympäristö Aimolan kaltaiselle pohdiskelevalle “runoilijasielulle”, joksi hän itseään kuvailee. Aimola jatkoi Yöradion parissa säännöllisesti, ja tällä hetkellä (vuonna 2025) hän toimii juontajana Yle Radio Suomen Yöradiossa. Työ myöhäisilloissa ja öissä osoitti Aimolan muuntautumiskykyä: hän pystyi sopeuttamaan juontotyylinsä aamun pirteydestä yön seesteiseen rytmiin.
Kesällä 2024 Aimola nähtiin lisäksi erityistehtävässä, kun hän palasi päiväsaikaan radiotaajuuksille vetämään Kesäradiota. Kesäradio on Yle Radio Suomen kesäisin arkisin iltapäivällä lähetettävä viihteellinen ohjelmakokonaisuus, joka kiertää maakuntien kesätapahtumia ja tarjoaa rentoa musiikkia sekä jutustelua lomakauden hengessä. Heinäkuussa 2024 Olli Aimola toimi yhtenä Kesäradion juontajista. “Kesäradiota juontaa heinäkuussa Olli Aimola!” kuulutettiin Ylen sosiaalisen median kanavissa, ja Aimola tervehti kuulijoita Helsingin sydämestä käsin aurinkoisissa tunnelmissa. Kesäradion myötä monet kuulijat, jotka olivat häntä kaivanneet, saivat jälleen nauttia Aimolan seurasta päiväsaikaan. Hänen juontamansa kesälähetykset keräsivät kiitosta hyväntuulisesta meiningistä – Aimola tuntui loistavan missä tahansa kellonajassa hän radiossa puhuikaan.
Kesäradio-pestin päätteeksi Aimola siirtyi takaisin yövuoroon, kun vakijuontaja palasi lomilta. Tämä osoittaa, että Yle arvosti Aimolaa “jokapaikan” juontajana, jota voidaan joustavasti sijoittaa eri ohjelmiin tarpeen mukaan. Aimolan urapolku Ylessä onkin ollut jatkuvaa kehittymistä ja uusiin haasteisiin tarttumista, pienten paikkakuntien aamuista valtakunnan öihin.
Monipuolinen rooli Yleisradiossa ja saavutukset
Olli Aimolan ura Ylellä on monipuolisuudessaan huomionarvoinen. Harva toimittaja on yhtä lailla kotonaan niin aamun uutisvirrassa, keskipäivän viihteessä, illan erikoisohjelmissa kuin yön hiljaisilla tunneilla. Aimola on onnistunut tässä, ja hänestä on kehittynyt Yle Radio Suomen moniottelija, joka pystyy juontamaan suvereenisti mitä tahansa ohjelmaa. Seuraavassa on kooste hänen merkittävimmistä ohjelmistaan ja rooleistaan Ylellä:
- Ylen aikainen (Helsingin aamu) – Pääkaupunkiseudun varhaisaamulähetys, jossa Aimola toimi juontajana useita vuosia. Hän välitti kuulijoille tuoreimmat uutiset, liikennetiedot ja aamun ensimmäiset naurunaiheet. Aikaiset herätykset ja lämminhenkinen jutustelu tulivat hänelle rutiiniksi, ja Aimolan ääni ehti monen kuulijan aamukahvipöytään.
- Yle Etelä-Karjalan aamu & Yle Lahden radio – Aimolan uran alkuvaiheen ohjelmat Lappeenrannassa ja Lahdessa. Näissä alueellisissa lähetyksissä hän sai tuntumaa radiojuontamiseen ja paikallisten aiheiden käsittelyyn. Aimola toi esiin maakuntien ihmiset ja tarinat, ja loi pohjan myöhemmälle valtakunnalliselle suosiolleen paikallisradioissa hankkimallaan kokemuksella.
- Yle Radio Suomen Yöradio – Valtakunnallinen yölähetys, jota Aimola on luotsannut vuodesta 2024 alkaen. Hän tarjoaa seuran myöhäisillan ja yön kuulijoille musiikin ja puheen merkeissä. Aimolan rauhallinen, keskusteleva tyyli sopii erinomaisesti yöradioon, ja hänen tuoreimpaan rooliinsa on kuulunut kuuntelijoiden viestien lukua, toivekappaleiden soittamista sekä pohdiskelevia puheenvuoroja öisistä aiheista. Yöradion myötä Aimola on saavuttanut aivan uuden kuulijakunnan, joka arvostaa hänen lempeää otettaan yön hämärissä.
- Radio Suomen erikoisillat (Urheiluilta, Musiikki-ilta, Ihmisten ilta ym.) – Aimola on ollut kysytty juontaja myös erilaisiin teemaohjelmiin. Esimerkiksi urheilun saralla hän on toiminut yhtenä juontajista Radio Suomen Urheiluiltamassa yhdessä Henri Pitkäsen kanssa, jossa pureudutaan ajankohtaisiin urheiluaiheisiin ja ilmiöihin. Musiikin puolella Aimola on juontanut Radio Suomen Musiikki-iltoja, joissa on haastateltu eturivin artisteja ja soitettu live-esityksiä – eräässä lähetyksessä studiovieraina olivat mm. pop-laulaja Laura Närhi, punk-yhtye Klamydian solisti Vesku Jokinen ja 90-luvun hittibändi Neon2:n Jussi Rainio. Lisäksi Aimola on yhdessä Alma Hätösen kanssa vetänyt Ihmisten ilta -keskusteluohjelmaa, jossa käsitellään elämäntapaa ja ihmissuhteita oivaltavalla ja lämminhenkisellä otteella. “Juontajina Olli Aimola ja Alma Hätönen”, kerrotaan Yle Areenan ohjelmakuvauksessa, mikä osoittaa, että Aimola kykenee luontevasti myös syvällisempiin, henkilökohtaisiin teemoihin radio-ohjelmissa.
- Yle Radio Suomen Kesäradio – Kesän 2024 iltapäivälähetykset, joissa Aimola hääri yhtenä juontajista. Hän kiersi mikrofonin kanssa kesätapahtumia ja välitti keskikesän tunnelmia kuulijoille suorissa lähetyksissä. Aimolan rento huumori ja luonteva tilanteisiin heittäytyminen tekivät hänestä erinomaisen kesäradiokasvon, joka sai kuulijat hymyilemään hellepäivinäkin.
Tämän laajan ohjelmakirjon läpi kulkee punaisena lankana Aimolan vankka ammattitaito ja karismaattinen ote. Hän valmistautuu huolella lähetyksiinsä – tai kuten hän itse humoristisesti sanoo, on valmistautunut “noin 40 vuotta” jokaista lähetystä varten. Tällä lausahduksella Aimola viittaa siihen, että hänen koko elämänsä mittainen uteliaisuus ja kokemus on käytössä joka kerta, kun mikrofoni aukeaa. Kuulijat ovat oppineet luottamaan siihen, että Aimolan juontama ohjelma on sujuva, informatiivinen ja viihdyttävä tilanteesta riippumatta.
Aimolan saavutuksiin voidaan laskea se, että hän on vakiinnuttanut paikkansa Ylen radioäänten joukossa ja ollut mukana kehittämässä suomalaista radiokulttuuria. Hän ei ole ehkä tavoitellut henkilökohtaisia palkintoja tai julkisuuspalkintoja – toisin kuin lähes kaimansa televisiotoimittaja Olli Ainola (jonka kanssa Aimolaa joskus sekoitetaan nimen samankaltaisuuden vuoksi) – mutta hänen panoksensa näkyy kuulijoiden uskollisuudessa ja Ylen antamissa vastuissa. Aimola on toistuvasti saanut hoidettavakseen ohjelmia, jotka edellyttävät kuulijoiden tuntemusta ja radioformaatin suvereenia hallintaa. Esimerkiksi hän on usein juontajana erilaisissa kuuntelijoiden toiveilloissa ja musiikkitoivekonserteissa, missä vaaditaan nopeaa reagointia ja hyvää musiikkitietämystä. Yle on luottanut Aimolalle myös erikoislähetyksiä, kuten urheilun ja viihteen teemailtoja, mikä kertoo hänen monipuolisuudestaan.
Yksi osoitus Aimolan asemasta Ylellä on sekin, että hän toimi vieraana Yle Radio 1:n Kuuluttajan vieras -ohjelmassa loppuvuodesta 2022. Tuossa haastattelussa Yle Radio 1:n kuuluttaja keskusteli Aimolan kanssa tämän urasta ja radiotyön arjesta, ja mainitsi ohimennen kuinka Aimola on palvellut radionkuuntelijoita pitkään ja hartaasti. On harvinaista, että Ylen oma radiojuontaja nostetaan toisen kanavan henkilökuvaan – tämä kertoo siitä arvostuksesta, jota Aimola kollegoiltaan saa. Kyseisessä 8 minuutin henkilökuvassa Aimola avasi mm. taustaansa: kuinka hänen kipinä radiotyöhön syttyi Radiomafian parissa, ja miten aamuherätykset ovat sujuneet kaikki nämä vuodet. Tällaiset esiintymiset tuovat esiin Aimolan kasvaneen profiilin: hän ei ole enää vain ääni radiossa, vaan tunnistettava henkilö Ylen mediaperheessä.
Vaikutus media-alalla ja radiojournalismiin
Olli Aimolan vaikutus media-alalla näkyy ennen kaikkea siinä, miten hän on ollut mukana ylläpitämässä ja uudistamassa perinteistä radiokulttuuria Suomessa. Vaikka radio on vanha media, Aimolan kaltainen omistautunut tekijä on osoittanut, että innostuneella otteella ja kuuntelijoiden ymmärtämisellä radio pystyy kilpailemaan huomiosta myös modernina some-aikana. Aimolan työ on ollut merkityksellistä monella tasolla:
Ensinnäkin, hän on toiminut siltana alueellisuuden ja valtakunnallisuuden välillä. Aloittamalla uransa maakuntaradioissa ja siirtymällä sitten valtakunnallisiin lähetyksiin hän on tuonut mukanaan ymmärrystä siitä, mikä suomalaisia eri puolilla maata kiinnostaa. Esimerkiksi Aimola on voinut ammentaa Lappeenrannan vuosistaan näkökulmia, jotka rikastuttavat hänen juontojaan myös valtakunnallisessa radiossa. Tämä on auttanut Yleä tuomaan koko Suomen ääntä esiin tasapuolisesti, eikä vain pääkaupunkiseudun näkökulmaa. Aimola edustaa toimittajatyyppiä, joka on kiertänyt kentällä ja tietää, miten puhua niin stadilaisille kuin savolaisillekin kuulijoille.
Toiseksi, Aimola on vaikuttanut radion musiikkikulttuuriin. Musiikkipäällikköjaksonsa Jouluradiossa myötä hän antoi oman leimansa suomalaiseen joulumusiikin soittoperinteeseen. Jouluradio on kymmenille tuhansille kuulijoille jokavuotinen traditio, ja Aimolan kädenjälki kuuluu kanavan soittolistoilla edelleenkin – hän laajensi Jouluradion musiikillista kirjoa ja varmisti, että kanava huomioi hyvin erilaisia joulumusiikin tyylejä (aina perinteisistä virsistä rock-jouluisiin kappaleisiin). Lisäksi Yle Radio Suomen juontajana Aimola on ollut usein valitsemassa ja esittelemässä musiikkia monenlaisiin tilanteisiin: aamuvirkuille pirteitä säveliä, yökyöpeleille rauhallista tunnelmamusiikkia ja teemailloissa tarkoin valittuja kappaleita artistivieraita varten. Hänen laaja musiikkimakunsa ja -tietämyksensä on rikastuttanut Ylen radiotarjontaa. Aimola itse on “musiikin rakastaja” omien sanojensa mukaan, mikä on omiaan välittymään hänen ohjelmissaan. Moni kuulija on voinut löytää uuden lempikappaleen tai oppia mielenkiintoisen tarinan tutun laulun taustalta juuri Aimolan juontojen kautta.
Kolmanneksi, Aimola on tuonut radioon omalla persoonallaan inhimillisyyttä ja lämpöä, mikä on tärkeää julkisessa mediajättiläisessä kuten Yle. Vaikka Ylen ohjelmistot ovat usein formaattien raameissa, yksittäinen juontaja voi omalla tyylillään tehdä lähetyksestä ainutlaatuisen. Aimolan tyyliin kuuluu huumori, tilannetaju ja aito kiinnostus ihmisiä kohtaan. Hän uskaltaa tarvittaessa heittäytyä persoonalliseksi – esimerkiksi on yleisesti tunnettu tosiseikka Ylen käytävillä, että Aimola on “vannoutunut shortsimies”, joka pukeutuu lyhythousuihin toukokuun alusta syyskuun loppuun riippumatta siitä, paistaako vai sataako. Tällaiset pienet legendat hänen ympärillään rakentavat kuvaa rennosta ja omana itsenään esiintyvästä radiohahmosta. Aimola on myös käsitellyt ohjelmissaan paljon ihmisläheisiä aiheita: hän on jututtanut tavallisia suomalaisia arjen iloista ja murheista, olipa teemana sitten isovanhemmuus (kuten Ihmisten illassa) tai vaikkapa vauva-arkeen liittyvä yksinäisyys. Jälkimmäisestä on esimerkkinä se, kun Aimola toimitti Radio Suomessa jutun vauvaharrastuksista ja vanhempien yksinäisyydestä asiantuntijoiden kanssa – hän kykeni tuomaan esiin sekä faktoja että empatiaa aiheen äärellä. Tällainen journalismi lisää ymmärrystä kuulijoiden keskuudessa ja vahvistaa radion roolia luotettavana, ymmärtävänä mediana.
Lopuksi, Aimolan vaikutus näkyy myös Ylen sisällä. Hänestä on tullut eräänlainen luottojuontaja, jota voidaan siirtää ohjelmasta toiseen tukemaan tiimiä. Tällainen monipuolisuus on radiomaailmassa arvokasta. Se kannustaa myös muita toimittajia laajentamaan osaamistaan. Aimola on saattanut toimia mentorina nuoremmille kollegoilleen epävirallisesti näyttämällä esimerkkiä, kuinka erilaisiin haasteisiin tartutaan avoimin mielin. Vaikka radiojuontajan työ on suurelta osin näkymätöntä julkisuudessa (kuulija kuulee äänen, mutta harvoin näkee tekijää), Aimola on saavuttanut arvostetun aseman nimenomaan alan sisällä. Hänen kollegoidensa kommentit ja Ylen antamat tehtävät kertovat, että häneen luotetaan. “Radiojuontajalta kysytään usein kuinka kauan valmistaudut lähetykseen – vastaan aina noin 40 vuotta”, Aimola on todennut pilke silmäkulmassa. Tällä hän viestii, että jokainen lähetys on huipentuma hänen elämänsä kokemuksille. Tällainen asenne heijastuu laadukkaana sisältönä ja omalta osaltaan nostaa koko Ylen radiotoiminnan tasoa.
Aimola ei ole ehkä mediavaikuttaja perinteisessä mielessä (hän ei pyri näkyviin rooleihin televisiossa tai lehdissä), mutta radiotoimittajien piirissä hänen työnsä merkitys on kiistaton. Hän on osa sitä jatkumoa, joka pitää julkisen palvelun radion vahvana Suomessa. Jokainen kuuntelija, jolle Aimolan myötä radio on tullut vähän läheisemmäksi ystäväksi, on osoitus tämän vaikutustyön onnistumisesta.
Julkisuuskuva ja persoona
Vaikka radiojuontajat eivät ole kasvoja, jotka näkyvät päivittäin televisioruuduissa, on Olli Aimola onnistunut rakentamaan itselleen tunnistettavan julkisuuskuvan radion välityksellä. Hänen julkisuuskuvansa rakentuu ennen kaikkea hänen äänensä varaan: lämminsävyinen, ystävällinen ja luotettava ääni, joka on toivottanut hyvät huomenet ja toisaalta toivottanut hyvät yöt kymmenille tuhansille suomalaisille. Aimolan kuulijoiden keskuudessa herättämät mielikuvat ovat positiivisia – hänet tunnetaan mutkattomana ja huumorintajuisena “kaverina radion takana”, jolla on aina jokin mielenkiintoinen anekdootti tai lämpimän leppoisa sutkaus tilanteeseen kuin tilanteeseen.
Aimolan oma luonnehdinta itsestään sosiaalisessa mediassa kertoo myös paljon hänen persoonastaan. X-palvelussa (aiemmin Twitter) hän kuvailee itseään näin: “Isä, musiikin rakastaja, runoilijasielu. Juontaja @radiosuomi.”. Tämä lyhyt bio paljastaa muutamassa sanassa hänen elämänsä tärkeysjärjestyksen: perhe (isän rooli), intohimo (musiikki) ja herkkyys (runollinen sielu), sekä tietysti ammatti (Radio Suomen juontaja). Julkisuuskuvassaan Aimola näyttäytyykin juuri näiden piirteiden kautta. Hän on puhunut radiossa rennosti myös omasta arjestaan sen verran kuin journalistin rooli antaa myöten – maininnut esimerkiksi perhe-elämään liittyviä huomioita ja harrastuksiaan. Tämä inhimillisyys on omiaan lisäämään kuulijoiden samaistumista häneen.
Hu humoristinen puoli on olennainen osa Aimolan persoonaa julkisuudessa. Kuten edellä on mainittu, hän vitsailee avoimesti mm. iästään ja kokemuksestaan: “kyselyikä alkoi 4–6-vuotiaana, eikä se ikinä loppunut”, hän on todennut viitaten loputtomaan uteliaisuuteensa. Tällainen itseironinen huumori tekee hänestä helposti lähestyttävän hahmon. Samoin maininta ympärivuotisesta shortsien käytöstä on yksi kuulijoidenkin mieleen jäänyt piirre. Radiossa tällaiset persoonalliset paljastukset luovat intiimin tunnelman – ikään kuin juontaja juttelisi suoraan yhdelle kuulijalle ja jakaisi tälle palan itsestään. Aimola on tässä taidossa mestari; hän pitää kiinni journalistin roolista (ei tee ohjelmista itseään korostavia), mutta raottaa juuri sopivasti verhoa omaan elämäänsä, jotta kuulija kokee tuntevansa hänet.
Aimolan julkisuuskuva on pysynyt pääosin myönteisenä ilman kohuja tai negatiivisia otsikoita. Hän on julkisuudessa ennen kaikkea työnsä kautta. Koska hänen työnsä tapahtuu studiossa mikrofonin ääressä, hänestä ei usein nähdä lehtien palstoilla kuvia tai juorujuttuja. Tämä on yleistä radioammattilaisille, ja monella tapaa Aimola vaikuttaa arvostavan yksityisyyttään – hän antaa työnsä puhua puolestaan. Muutaman kerran hän on esiintynyt esimerkiksi Ylen omissa promo-videoissa tai someklipeissä, joissa radiojuontajia tuodaan esiin kasvoina, mutta laajemmalle yleisölle Aimola on tutumpi äänenä kuin naamana. Tästä huolimatta hänen nimensä on monille tuttu, ja paikoin hänet saatetaan tunnistaa ulkonäöltäkin esimerkiksi Ylen tapahtumissa, joissa radiojuontajat ovat tavanneet yleisöä.
Yksi merkittävä tekijä Aimolan julkisuuskuvassa on se yhteys, joka hänellä on muodostunut kuulijoihin. Kun Aimola siirtyi Yöradioon ja pois aamusta, syntyi kuulijapalautetta ja keskustelua verkossa – kuulijat kaipasivat häntä takaisin aamuihin. Tämä osoittaa, että hän oli onnistunut luomaan itsestään osan ihmisten arkirutiineja. Kaikilla toimittajilla ei ole näin vahvaa sideettä yleisöönsä. Aimolan tapauksessa voi puhua suorastaan eräänlaisesta “radiofanikunnasta”, vaikkakin hillitystä sellaisesta: ihmiset ehkä eivät pidä meteliä, mutta huomaavat hänen poissaolonsa ja iloitsevat hänen paluustaan ääneen. Tällaista luottamusta ja pitämistä ei synny ilman aitoutta ja ammattitaitoa.
Aimolan kollegat ja yhteistyökumppanit kuvailevat häntä usein positiivisin termein. Hänet nähdään tiimipelaajana, joka tuo hyvää energiaa radio-ohjelman tekijäporukkaan. Eräässä Ylen Facebook-päivityksessä, jossa mainittiin Aimolan ja toisen juontajan valmistelevan illan haastatteluja keittiössä kokkaillen, välittyy kuva leppoisasta mutta työteliäästä ammattilaisesta. Aimola on myös saanut kiitosta siitä, että hän antaa vieraiden loistaa: kun studiossa on tunnettu artisti tai mielenkiintoinen henkilö, Aimola osaa kysyä juuri ne oikeat kysymykset ja kuunnella vastaukset herkällä korvalla. Tämä taito on vahvistanut hänen mainettaan “hyvänä tyyppinä” myös julkisuuden henkilöiden silmissä, joiden kanssa hän on ollut tekemisissä haastatteluja tehdessään.
Kokonaisuutena Aimolan julkisuuskuva on vakaalla pohjalla. Hän on pidetty, luotettava ja hieman leikkisä radioääni, joka edustaa Ylen parhaita arvoja: asiantuntevuutta yhdistettynä kansanomaisuuteen. Aimola ei aseta itseään jalustalle, vaan tulee ikään kuin kuulijan vierelle, oli aiheena sitten päivänpolitiikka tai kepeä kesäjuttu. Tällainen tapa olla mediassa on nykypäivänäkin kysytty – aitous puree yleisöön, ja siitä Aimola on oiva esimerkki.
Perhe, lapset ja vapaa-aika
Työnsä ulkopuolella Olli Aimola elää melko tavallista perhe-elämää. Julkisuudessa on tiedossa, että hän meni naimisiin kesällä 2014. Aimola kertoi asiasta itse radiossa iloisena uutisena tuolloin. Perhe onkin Aimolalle tärkeä voimavara: hän on maininnut, että “minut pitävät pystyssä perhe, ystävät, musiikki, hyvä ruoka ja luonnossa liikkuminen”. Tämä luettelo kertoo paljon. Aimola arvostaa läheisiään ja saa heiltä energiaa kiireisen media-arjen keskellä. Hän on myös isä – hänen somemainintansa “Isä” antaa ymmärtää, että hänellä on lapsia. Tarkempia tietoja lasten lukumäärästä tai iästä ei ole julkisuudessa, mikä on ymmärrettävää, sillä Aimola on halunnut suojata perheensä yksityisyyttä. Hän on kuitenkin esimerkiksi radiohaastatteluissa puhunut vanhemmuudesta yleisellä tasolla tai jakanut jonkin pienen humoristisen havainnon lapsiperhearjesta, mistä kuulijat ovat voineet päätellä hänen olevan isä. Vanhemmuus on voinut myös syventää Aimolan otetta tiettyihin aiheisiin, kuten perhe-elämän haasteisiin, joita hän on työssään käsitellyt (kuten edellä mainittu pienten lasten vanhempien yksinäisyys).
Vapaa-ajallaan Aimola on monien muiden suomalaisten tavoin luonnossa liikkuja. Hän kertoo viihtyvänsä luonnossa ja saavansa siitä voimaa. Olipa kyse metsälenkistä, mökkeilystä tai retkestä meren rantaan, luonto tarjoaa vastapainoa studiossa vietetylle ajalle. On helppo kuvitella Aimola perheineen viikonloppuisin ulkoilemassa, ehkäpä Espoon rantaraitilla tai Nuuksion metsissä, nauttimassa rauhallisista hetkistä pois mikrofonin ääreltä. Hyvä ruoka mainittiin myös Aimolan voimavarojen listalla – ehkä hän rentoutuu kokkailemalla jotain maukasta perheelleen tai ystävilleen viikonlopun illoissa. Radiojuontajan työrytmi voi olla epäsäännöllistä, mutta Aimola vaikuttaa arvostavan tavallisia arjen iloja aina kun niille on aikaa.
Eräs erityinen osa Aimolan vapaa-ajan identiteettiä on hänen musiikkiharrastuksensa. Ei ole yllätys, että intohimoisena musiikin ystävänä hän on mukana myös musisoinnissa itse. Aimola on kitaristi U2-tribuuttibändissä nimeltä U2FI, joka on Helsinkiläinen U2-yhtyeen musiikkia tributoiva bändi. Bändi on perustettu vuonna 2023 ja mainostaa ylpeänä olevansa Suomen ainoa U2-tribuuttibändi. U2FI:n kokoonpanossa Aimola soittaa kitaraa, ja bändi esiintyy klubeilla ja tapahtumissa esittäen U2:n tunnetuimpia hittejä sekä harvinaisempia kappaleita faneille. Aimolan bänditoverit – Duke McDonald (laulu), Jussi Nikula (rummut) ja Jouko Tuovinen (basso) – jakavat saman rakkauden U2:n musiikkiin. Aimola on siis löytänyt kanavan elää todeksi nuoruutensa rockunelmia ja seistä itse kitaristin roolissa lavalla, Yön ritari -kitarariffien soidessa.
Bändiharrastus on tuonut Aimolalle myös näkyvyyttä uudessa yhteydessä: hän on ollut vieraana Kasarin Lapset -podcastissa keskustelemassa U2-yhtyeen vaiheista, nimenomaan fanin ja tribuuttiyhtyeen jäsenen näkökulmasta. Bändin Facebook-sivulla kerrottiin, kuinka “kitaristimme Olli kävi Vesa Winbergin isännöimässä Kasarin Lapset -podcastissa puhumassa U2:sta kahden jakson verran”. Tällaiset esiintymiset osoittavat Aimolan pystyvän sulavasti liikkumaan myös fanikulttuurin puolella – tavallaan roolit vaihtuvat, kun toimittaja-Aimola onkin haastateltavana intohimonsa merkeissä. Kuulijoille ja faneille on varmasti mielenkiintoista kuulla, kun tuttu radioääni analysoi lempibändinsä tekemisiä ja soittaa kitaralla legendaarisia rock-säveliä.
Aimolan musiikkiharrastus tukee myös hänen radiotyötään: se antaa hänelle syvemmän ymmärryksen muusikoiden maailmasta ja musiikinteon prosesseista. Kun hän radiojuontajana haastattelee artisteja, hän tietää itsekin jotain esiintymisen jännityksestä, bändidynamiikasta ja soittamisen ilosta. Tämä luo haastatteluihin yhteistä säveltä – kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti. Aimola onkin radiossa avoimesti fiilistellyt musiikkia. Esimerkiksi hänen somepostauksensa keikkojen jälkeen heijastavat vilpitöntä iloa onnistuneista esiintymisistä: “Eilen oli hieno ilta U2:n musiikin parissa!”, hän kirjoitti erään tribuuttikeikan jälkeen.
Kaiken kaikkiaan vapaa-ajallaan Aimola näyttäytyy ihmiseltä, joka on aidosti intohimoinen asioista joista pitää: perhe, musiikki, luonto, hyvä ruoka ja ystävät. Hän ei ole rakentanut ympärilleen mitään pr-kiiltokuvaa, vaan elää sellaista elämää, johon monen kuulijankin on helppo samaistua. Tämä vahvistaa entisestään sitä siltaa, joka hänen ja yleisön välillä on – Aimola on julkisuuden henkilönäkin “yksi meistä”, perheenisä ja musiikkifani, joka sattuu päivätyökseen (tai välillä yötyökseen) toimittamaan radio-ohjelmia.
Päätelmä: Aimolan tarina jatkuu radioaalloilla
Olli Aimolan ura radio- ja mediakentällä on jo nyt monipuolinen ja vaikuttava, vaikka hän on edelleen suhteellisen nuori mediapersoonaksi (1980-luvulla syntyneenä). Hän on kulkenut pitkän matkan niistä päivistä, kun hän teini-ikäisenä kuunteli Radiomafiaa huoneessaan Espoossa haaveillen radioalan töistä. Nyt hän itse on se ääni, jota uudet sukupolvet kuuntelevat radion herätessä eloon aamunkoitteessa tai seuratessa valvomisen kaverina yön pikkutunneilla.
Aimolan tarinassa yhdistyvät intohimo ja ammattimaisuus. Hän on esimerkki journalistista, joka rakastaa omaa mediaansa – ja se rakkaus kuuluu hänen äänessään. Moni pitää radiotyötä kutsumusammattina, jossa parhaat tekijät ovat juuri niitä, joille radio on elämäntapa. Aimola näyttäisi kuuluvan tähän joukkoon. Hänen toimittajan työnsä on hänelle muutakin kuin pelkkä työ: se on kanava toteuttaa uteliaisuuttaan, kohdata ihmisiä, jakaa tarinoita ja soittaa musiikkia joka koskettaa. Ei olekaan yllättävää, että Aimolan motoksi on muodostunut Groucho Marxin hengessä ajatus: “Minulla on asiasta mielipide – tarvittaessa minulla on muitakin mielipiteitä.” Tämä sitaatti, jonka hän on maininnut humoristisesti, kertoo halusta nähdä asiat useasta näkökulmasta ja heittäytyä keskusteluun eri rooleissa. Juuri tällainen asenne on pitänyt hänen juttunsa tuoreina ja hänen äänensä relevanttina vuodesta toiseen.
Media-ala on 2020-luvulla jatkuvassa muutoksessa, mutta radio on säilyttänyt asemansa muuttumalla mukana. Olli Aimolan kaltaiset toimittajat ovat auttaneet radioita säilymään ajankohtaisina. He ovat ottaneet haltuun myös uudet kanavat: Aimolaa voi seurata esimerkiksi Instagramissa, jossa hän jakaa välillä palasia elämästään (tyylikkäästi Ylen brändin mukaisesti, tietenkin). Näin hän tavoittaa myös nuorempaa yleisöä sosiaalisen median kautta. Tulevaisuudessa voimme odottaa Aimolan jatkavan radioaalloilla ja ehkä laajentavan repertuaariaan edelleen. Kenties hänet kuullaan joskus podcast-juontajana tai nähdään Ylen televisiopuolella juontotehtävissä – moni radioääni on tehnyt niin, joskin Aimola ei ainakaan vielä ole aktiivisesti televisiossa esiintynyt.
Yksi asia kuitenkin on varma: niin kauan kuin Olli Aimola on äänessä, suomalaisilla radionkuuntelijoilla on syy virittää vastaanottimensa Yle Radio Suomen taajuudelle. Aimolan rauhallinen mutta innostunut ääni luo seuraa ja kertoo tarinoita, jotka rikastuttavat kuulijan päivää tai yötä. Hän on kotimaisen radiojournalismin rautainen ammattilainen, jonka ura tarjoaa malliesimerkin siitä, miten intohimo ja työ voidaan yhdistää tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Aimolan omia sanoja mukaillen: kun kyselyikä ei lopu koskaan, riittää kysyttävää ja kerrottavaa myös tulevissa lähetyksissä – ja se lupaa hyvää meille kaikille radion ystäville.
